Mielenterveysongelmat Suomessa

Mielenterveyden ongelmat ovat vuosien mittaan merkittävästi lisääntyneet, mutta käytössä olevat terveydenhuollon resurssit eivät ole lisääntyneet samassa suhteessa -päinvastoin sairaanhoitajien joukkopako alalta muihin tehtäviin sekä psykiatristen hoitopaikkojen määrän vähentäminen ovat lisänneet palvelupainetta ja hätää entisestään.

THL:n teettämässä tutkimuksessa kävi ilmi, että joka viides työikäinen eli 20–64-vuotias kokee merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta. Psyykkinen kuormittuneisuus on lisääntynyt voimakkaasti sekä miehillä että naisilla vuoteen 2018 verrattuna: miehillä 13 prosentista 19:ään ja naisilla 13 prosentista 20:een. Yleisintä psyykkinen kuormittuneisuus on edelleen 20–29-vuotiailla, mutta se on lisääntynyt myös 30–49-vuotiailla.Samaan aikaan myös terveyspalveluihin pääsy on tutkimuksen mukaan vaikeutunut. Lähes joka neljäs aikuinen kokee, ettei saa riittävästi lääkäripalveluja tarpeeseensa nähden. Osuus on lisääntynyt lähes 10 prosenttiyksikköä sekä miehillä että naisilla vuoden 2018 jälkeen.

Hälyttävä havainto tutkimuksessa on, että itsemurha-ajatukset ovat yleistyneet erityisesti alle 50-vuotiailla. Kun vuonna 2018 itsemurha-ajatuksista kertoi joka kymmenes, nyt niistä kertoi joka kahdeksas alle 50-vuotias. Yhä useampi työikäinen kertoi myös käyttäneensä terveyspalveluita mielenterveyteen liittyvien ongelmien vuoksi. Nyt 20 prosenttia työikäisistä naisista kertoo käyttäneensä mielen-terveyspalveluita, kun vastaava luku vuonna 2018 oli 15. Miehillä mielenterveyspalveluiden käyttö on lisääntynyt 9 prosentista 12:een.

Aikuisista 20-25% sairastaa mielenterveyden häiriöitä vuosittain. Arviolta vain puolet mielenterveyden häiriötä sairastavista saa tarvitsemaansa hoitoa ja tarve uusille psykoterapeuteille on kova. Psykoterapeuttien koulutuspolku on kuitenkin luotu niin kalliiksi (30000€-50000€) ja raskaaksi, ettei putkesta valmistu riittävän nopeasti uusia terapeutteja. Tätä asiakassumaa purkamaan on kehitetty lyhytterapiamuoto, joka pystyy auttamaan asiakasta matalalla kynnyksellä (ilman psykiatrin lähetettä) arjen haasteissa ja antamaan tarvittavaa ensiapua nopeastikin ilman pitkää jonotusaikaa.

Kelapätevistä psykoterapeuteista on tällä hetkellä huutava pula ja vapautuvia aikoja saattaa joutua odottamaan jopa 6 kuukautta. Tämän vuoksi monet lääkärit suosittelevat hakeutuman lyhytterapian piiriin. Terapiat etulinjaan -hankkeen teettämän tutkimuksen mukaan apua hakeneista 55% on päässyt alle kahdessa viikossa aloittamaan kognitiivisen lyhytterapian, ja heistä 44%  ei tarvitse jatkohoitoa 10 käynnin jälkeen. 28% jatkaa hoitoa perustason palveluissa. Kognitiivisessa lyhytterapiassa 47% häiriötasoisesti ahdistuneista ja 43% häiriötasoisesti masentuneista toipuu. Omat asiakkaani, jotka ovat kärsineet vaikeasta ahdistuksesta ja  masennuksesta terapian tullessaan, ovat saaneet terapiastani apua niin, että masennusoireet ovat vähentyneet keskimäärin 55% ja ahdistusoireet 42%. Hyvät hoitotulokset eivät siis aina vaadi pitkää terapiaa. 

Mitä ajatuksia tämä kirjoitus sinussa herätti? Oletko huolissasi Suomen mielenterveysongelmien -ja -hoidon tulevaisuudesta? Uskotko, että lyhytterapia voisi auttaa tätä tilannetta?

Erja

Lähteet:

Tilastotietoa mielenterveydestä - MIELI ry 

Hälyttävä signaali työelämästä: mielenterveyshäiriöt ovat jo suurin peruste jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle (yle.fi)

Työikäisten suomalaisten elämänlaatu on heikentynyt ja psyykkinen kuormittuneisuus lisääntynyt - Terveys - Ilta-Sanomat

Nopeaa psykiatrista hoitoa tarvitsevia käännytetään Suomessa jatkuvasti – katso oman alueesi tilanne - MTVuutiset.fi

Ohjattujen omahoitojen ja kognitiivisen lyhytterapian tuloksia - (terapiatetulinjaan.fi)