Miten mielenterveyden haasteet voivat näkyä työpaikalla?

Koska ihminen on kokonaisuus, jonka työelämä ja vapaa-aika vaikuttavat häneen yhtäaikaisesti, voi olla välillä vaikea tunnistaa, että kummalla puolella mielenterveyden ongelman juurisyy piilee -mikä on syy ja mikä seuraus. Jos kotona on vaikeaa, voi se heijastua työelämään niin, että töissä suorittaa kahta kauheammin pitääkseen asiat jollain tasolla hallinnassaan ja saadakseen edes jostain positiivista palautetta, jos sitä ei kotona ole mahdollista saada. Toisaalta turvallinen ja kannustava kotielämä saattaa mahdollistaa sen, että henkilö pystyy rankkaan ja vaativaan työhön, josta ei muuten selviytyisi. Yhtäkaikki oli juurisyy kummalla puolella tahansa, näkyy henkilön mielenterveyden haasteet myös työelämässä.

Masennus ja ahdistus ovat tyypillisimpiä mielenterveyden haasteita, jotka heijastuvat työelämään, mutta myös muut ongelmat voivat oireilla työpaikalla, kuten uupumus, paniikkihäiriö, riippuvuudet, fobiat, pakko-oireet ja syömishäiriöt.

Olen koonnut alle esimerkkejä siitä, miten nämä eri mielenterveyden ongelmat saattavat vaikuttaa henkilöön ja näkyä työpaikalla. Tämä ei ole kuitenkaan lista, jonka perusteella kenenkään tulisi laatia mielenterveyden diagnoosia itselleen tai muille. Vain terveydenhuollon ammattilainen voi sellaisen tehdä. Näiden esimerkkien tarkoituksena on havainnollistaa ja lisätä ymmärrystä siitä, kuinka moninaisesti mielenterveyden haasteet voivat arjessa näyttäytyä.

1. Häpeä eristää

Mielenterveyden ongelmien ympärillä elää vielä vahva stigma, joka voi saada ihmisen ajattelemaan, että hän on jotenkin viallinen, kun on sairastunut mielenterveyden ongelmiin. Tämä yleensä aiheuttaa sairastuneella vahvoja häpeän tunteita, joiden kanssa voi olla hyvinkin tukala elää arkeansa. Tämä voi johtaa myös siihen, että henkilön on vaikea avautua ongelmistaan lähipiirilleen tai hakea tarpeellista ammattiapua. Työpaikalla tämä voi näkyä niin, ettei henkilö halua avautua elämästään kovin syvällisesti, luoda läheisiä suhteita muihin kollegoihin tai näyttää tunteitaan muille. Peittely voi olla henkilölle hyvin raskasta ja johtaa lopulta totaaliseen uupumiseen.

2. Epävarmuus lisääntyy

Kun ihminen kokee, ettei voi luottaa omaan mielenterveyteensä, voi se vaikuttaa kokonaisvaltaisesti omaan itsevarmuuteen ja -luottamukseen. Tämä voi näkyä siinä, ettei henkilö luota selviytyvänsä työstään, arjestaan ja elämästään. Epävarmuus voi myös näkyä niin, ettei henkilö halua ottaa työssään riskejä tai uusia haasteita vastaan, koska kokee, ettei selviydy nykyisistäkään. 

3. Hallinta pettää

Lähtökohtaisestihan ihminen on laumaeläin ja haluaa sopeutua joukkoon mahdollisimman hyvin, ettei hän tulisi laumansa hylkäämäksi. Niinpä mielenterveyden haasteista kärsivä henkilö yrittää yleensä tehdä kaikkensa, ettei hänen mielen ongelmat näkyisi ulospäin ja mieli pysyisi ns. hallinnassa. Hän yrittää kontrolloida omia ahdistavia ajatuksiaan ja tunteitaan loppuun asti. Kontrolli kuitenkin yleensä ennen pitkää pettää, varsinkin stressaavissa tilanteissa, jolloin henkilö saattaa käyttäytyä työpaikalla yllättävästi, impulsiivisesti, aggressiivisesti, itkuisesti tai äkkipikaisesti.

4. Säännöt luovat turvaa tai turvattomuutta

Mielenterveyden ailahtelut ja romahdukset saattavat aiheuttaa kokijalleen elämänhallinnan menetyksen kokemuksia. Näitä hallitsemattomuuden tunteita moni saattaa paikata laatimalla elämäänsä paljon erilaisia sääntöjä, jotka luovat kaaoksen keskelle rutiineja ja turvaa. Joillekin tosin liian tiukat säännöt ja vaatimukset saattavat päinvastaisesti aiheuttaa lisää ahdistusta ja turvattomuutta, jos säännöissä ei ole lainkaan joustomahdollisuutta. Tämä voi näkyä työpaikalla niin, että henkilö on joko työpaikan sääntöjen vahva puolestapuhuja tai vastustaja.

5. Pelot ja uhat lisääntyvät

Mielenterveys vaikuttaa ihmiseen kokonaisvaltaisesti eli kaikkeen siihen miten itsemme, muut ihmiset ja maailman näemme. Kun mielenterveys pettää, voi se olla hyvin pelottava kokemus, mikä vie itseluottamuksen ja turvallisuudentunteen kokonaan. Tällöin keho saattaa mennä pitkittyneeseen hätätilaan, jolloin ihminen alkaa pelkäämään uusia ikäviä tunteita ja ikäviä tapahtumia eli ihminen alkaa pelkäämään elämää. Kun pelot valtaavat mielen, ihminen keskittyy ensisijassa tunnistamaan mahdolliset uudet uhat ympäristöstään. Hän pyrkii tekemään kaikkensa välttääkseen turvattomuuden tunteen lisääntymisen. Tämä voi näkyä työpaikalla uhkiin ja vaaroihin keskittyneenä asenteena.

6. Stressi lisääntyy

 Kun keho toimii uhkatilasta käsin, on se hyvin stressaavaa ja kuormittavaa henkilölle. Ihminen (aivan kuin eläinkin) reagoi kohtaamaansa uhkaan joko taistelemalla vastaan, pakenemalla paikalta tai jähmettymällä paikalleen. Yhtä kaikki tämä olotila ei ole rento ja rauhallinen, vaan täynnä pelkoa, huolta ja murhetta siitä, miten kaikesta selviää. Lisääntynyt stressi kasvattaa myös mielenterveyden haasteita, sillä silloin usein myös nukkuminen ja muu mielen sekä kehon palautuminen vaikeutuvat.

7. Optimistisuus häviää

Hyvin optimistinenkin henkilö voi menettää mielenterveyden ongelmien myötä positiivisuu- teensa. Kukaan ei ole sille täysin immuuni. Kun mielenterveyden ongelmat tekevät elämästä enemmän tai vähemmän kamppailua, voi olla vaikea ylläpitää optimistista näkökulmaa. Tämä voi näkyä työpaikalla hyvin pessimistisenä ja skeptisenä asenteena.

8. Lyhytnäköisyys lisääntyy

Koska jokainen päivä on taistelua oman mielen kanssa, voi tulevaisuuteen katsominen ja toivon ylläpitäminen tuntua vaikealta. Tällöin myös oman työn, tavoitteiden ja uran suunnittelu voi tuntua merkityksettömältä. Tämä voi näkyä työpaikalla vaikeutena tunnistaa itselle mielekästä urasuuntaa ja työtehtäviä sekä vastustuksena asetettuja tavoitteita kohtaan.

9. Sopeutumiskyky heikkenee

Koska mielenterveyden ongelmat vievät paljon energiaa, voi henkilö kokea pienenkin muutoksen tai työmäärän lisääntymisen ylivoimaiseksi. Koska henkilö on joutunut sopeutumaan mielenterveyden haasteisiin ja elämään itselle epämukavassa tilassa joskus jo pitkäänkin, voi hänen sietokykynsä olla jo ääriä myöten käytetty, minkä vuoksi työpaikan muutoksiin sopeutuminen voi olla liikaa vaadittu. Työpaikalla tämä voi näkyä vahvana muutosvastarintana.

10. Päätöksenteko, muisti ja keskittyminen vaikeutuvat

Kun mielenterveys reistailee ja jaksaminen on kortilla, häiritsee se myös kognitiivisia toimintoja. Kun ihmisen kapasiteetti menee itsensä kasassa pitämiseen, voi silloin olla vaikea keskittyä työasioihin ja tehdä järkeviä päätöksiä. Tämä voi näkyä työpaikalla vaikeutena muistaa asioita, ratkoa haastavia tehtäviä tai tehdä monimutkaisia päätöksiä.

11. Motivaatio heikkenee

Jos mielenterveys on ollut pitkään ylikuormittuneessa tilassa, voi se alkaa syömään myös työmotivaatiota. Voimavarojen hiipuessa voi olla vaikea enää innostua työstään, jolloin työ voi tuntua ainoastaan yhdeltä ylimääräiseltä lisähaasteelta jo muutenkin haastavassa elämäntilanteessa. Tämä voi näkyä työpaikalla keskittymiskyvyn heikkenemisenä, työtahdin hidastumisena ja työtehtävien välttelynä.

12. Vetäytyminen lisääntyy

Kun henkinen tila on heikko, saattaa henkilö vetäytyä muusta työporukasta ja viihtyä omissa oloissaan tavanomaista enemmän. Näin hän säästelee omia energioitaan, rauhoittaa hermostoaan tai suojelee oman heikon mielentilansa paljastumista.

On myös huomioitava, että introvertit henkilöt viihtyvät luonnostaan omissa oloissaan, vaikka heillä ei olisi mielenterveyden haasteita. Vetäytymisestä ei siis kannata tehdä liian pikaisia johtopäätöksiä.

13. Poissaolot lisääntyvät

Kun mielenterveys reistailee, vaikuttaa se usein myös kehon fyysisiin kiputiloihin, sillä tunteet asuvat kehossamme. Tämän vuoksi henkilö saattaa henkisen pahoinvoinnin myötä sairastua myös fyysisesti. Joskus keho antaa aikaisemmin periksi, kuin mieli, joka edelleenkin yrittää pysyä kasassa. Tämä johtaa usein toistuviin työpaikan poissaoloihin -joko fyysisten tai henkisten kipujen vuoksi. Totaalinen loppuunpalaminen voi johtaa myös pitkään sairaslomaan, jolta voi olla lopulta vaikea palata takaisin työelämään.

Moninaiset syyt

Ylläolevat esimerkit on otettu esiin mielenterveydenongelmien näkökulmasta, mutta nämä ilmenemismuodot voivat johtua muistakin, kuin mielenterveyden ongelmista. Eri ihmisillä ilmenemismuodot voivat olla hyvinkin erilaisia. Tämän vuoksi kukaan muu, kuin mielenterveyden ammattilainen, ei voi tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä ihmisen mielenterveysongelmista perustuen hänen käyttäytymiseensä työpaikalla. Esimerkiksi ihmisen työmotivaatio voi heikentyä yksinkertaisesti myös siitä syystä, ettei työ itsessään enää tunnu henkilölle mielekkäältä -eikä henkilön mielenterveyden ongelmien vuoksi. Pitkittynyt työmotivaation lasku voi myös johtaa mielenterveyden haasteisiin, jolloin se on ennemmin syy kuin seuraus.

Mielenterveyden haasteet voivat näkyä hyvin moninaisesti ihmisen työelämässä ja vapaa-ajalla. Mitä pidemmälle niiden antaa eskaloitua, sitä enemmän henkilö ja ympäristö niistä yleensä kärsii. Sen vuoksi olisi tärkeää tarttua haasteisiin hyvissä ajoin, kun voimavarat vielä mahdollistavat ongelmien käsittelyn. Yksin ei kannata jäädä tuleen makaamaan. Apua ja tukea on saatavilla.

Minkälaisia ajatuksia tämä listaus sinussa herätti? Toiko se enemmän selkeyttä vai lisäsikö kysymyksiä mielenterveysongelmien ympärillä? Seuraavassa blogissani käsittelen sitä, miten mielenterveyttä voidaan edistää työelämässä. Pysy kuulolla!

Erja